Motivaatiosta

Hulluudesta harvoin, jos koskaan, parantuu vahingossa. Yleensä tarvitaan tarpeeksi motivaatiota ja aikaa toipumisen mahdollistamiseen. Jos ei itse halua parantua, hoidoista tuskin on apua. Jostain tulisi siis löytää se motivaatio tuohon pitkäjänteiseen työskentelyyn hulluuden kukistamiseksi. Jotkut takertuvat hulluutensa piirteisiin niiden tuttuuden vuoksi, kykenemättä päästämään irti. Olisi löydettävä tahtoa ja uskallusta myös uusien näkökulmien ja mahdollisuuksien tarkasteluun. Se, ettei ole samaa mieltä hoitavan tahon kanssa, ei välttämättä tee hoitavaa tahoa typerykseksi tai kelvottomaksi auttamaan. Jos haluaa parantua, on oltava tahtoa katsoa omia ongelmiaan myös muiden näkökulmista, sillä omamme on usein hulluuden värittämä ja siksi vääristynyt. Uskaltaessamme päästää irti syvään juurtuneista käsityksistämme sairautemme ja niiden syiden suhteen, annamme mahdollisuuden itsellemme oppia uusia lähestymistapoja ja ratkaisumalleja ongelmiemme hoitamiseen.